torstai 27. heinäkuuta 2017

Valmistuminen, töiden aloitus, muutto...


Heippa kaikki! Paljon on taas tapahtunut viime postaukseni jälkeen. Olen valmistunut, aloittanut kesätyöt ja jopa muuttanut uuteen kotiin. On ihanaa, ettei enää tarvitse työpäivien jälkeen stressata kouluhommia, vaan aina kun lähtee työpaikalta saa ihan oikeasti viettää vapaa-aikaa. Ei enää etätehtäviä tai tenttiin pänttäämistä aamusta iltaan!! Tuntuu, että elämä on nyt aivan avoimena edessäni. 

Sattumalta satuin yhtenä keväisenä päivänä selaileen alueeni vuokra-asuntoja, kun yksi ilmoitus pisti silmään. Tarkoituksenamme ei ollut muuttaa vielä vuoteen mihinkään, mutta tämä oli melkein liian hyvää ollakseen totta. Suunnitelmistamme huolimatta ei tätä asuntoa voinut jättää näkemättä, ja kävimme näytössä katsomassa sitä. Asunto oli minulle iso pettymys, sillä sen hetkinen sisustus ei ollut makuuni ja asunnossa oli lisäksi paljon likaa ja sotkua. Kotona tein plussat ja miinukset -listausta ja analysoin ääneen asuntoa kaikille jotka vain jaksoivat kuunnella. Päädyimme kuitenkin hakemaan asuntoa, sillä mieheni oli niin innostunut siitä, ja ymmärsin lopulta ajatella miten erilaiselta asunto näyttäisi puhtaana ja tyhjänä. Seuraavana aamuna näytöstä saimme jo soiton, että meidät oli valittu vuokralaisiksi! Olo oli todella epäuskoinen, sillä vielä viikko sitten ajatukset muutosta olivat kaukaisia tulevaisuuden suunnitelmia. 

Avaimet saatuamme puunasimme asunnossa lähes kaiken vapaa-aikani viikon ajan. Maalasimme, pesimme ja kiillotimme ja pian asunto näyttäytyi minulle aivan uudessa valossa. Turha kai sanoakaan, että nyt olen aivan rakastunut tähän asuntoomme. Tässä on sopivasti vanhan talon alkuperäisiä piirteitä säilytettynä, mutta myös järkevästi osittain uudistettua, kuten kylpyhuone ja keittiö. En tiedä viihtyisinkö edes ihan modernissa asunnossa, sillä pidän siitä, että koti on tietyllä tapaa lämminhenkinen mummon mökki. Sisustaminen jatkuu varmasti vielä tovin, mutta tästä asunnosta minulla on hyvä fiilis. 

Kaiken tämän puuhastelun keskellä blogini on päässyt ihan unohtumaan. Olen yrittänyt miettiä erilaisia kirja-aiheisia postauksia kirja-arvioiden ohella, sekä kypsytellyt ajatusta ujuttaa tänne hieman muitakin osa-alueita elämästäni. Kirjoja olen lukenut tänä vuonna niin vähänlaisesti, että mieheni on jo epäillyt minun olevan masentunut :D Viimeisimpänä sain "luettua" Riikka Pulkkisen äänikirjan Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän, joka oli positiivinen äänikirjakokemus. Leena Pöysti oli lukijana aivan nappi valinta! Kuuntelisin mielelläni muitakin Pöystin lukemia kirjoja :) Heti Pulkkisen perään aloitin Robert Galbraithin Käen kutsun, mutta se ei toiminut minulla yhtään äänikirjana. Olen huomannut, että pystyn helpommin seuraamaan kotimaisia äänikirjoja kuin ulkomaisia. Ja ehkä dekkarin perässä ei ole niin helppo pysyä kuin kepeän Iiris Lempivaaran. Katsotaan mitä äänikirjaa kokeilen seuraavaksi. Luettavana kirjana minulla on kesken Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua. Pidän kirjasta kovasti, siitä seuraavaksi postausta blogiin! :)